Milloin ruuti keksittiin?
Ruuti keksittiin Kiinassa Tang-dynastian aikana, todennäköisesti vuosien 800-900 välisenä ajankohtana. Ruudin keksivät Kiinan Tang-dynastian aikaiset alkemistit. Ruuti keksittiin vahingossa, kun alkemistit etsivät ”elämän eliksiiriä” eli lähdettä ikuiseen nuoruuteen. Kiinalaisten keksimä ruuti on nimeltään mustaruuti.
Ruuti tuli Eurooppaan noin 1200-luvulla arabikauppiaiden välityksellä. Ruutia käytetään aseissa sen räjähdysvoiman ja palamisominaisuuksien vuoksi.
Milloin ruuti keksittiin?
Ruuti keksittiin Kiinassa Tang-dynastian aikana, todennäköisesti vuosien 800-900 välisenä ajankohtana. Tarkkaa päivää (tai vuotta) ruudin keksimiselle ei tiedetä. Ruuti on yksi Kiinan neljästä suuresta keksinnöstä yhdessä kompassin, paperin ja painokoneen kanssa.
Kuka on ruudin keksijä?
Ruudin keksivät Kiinan Tang-dynastian aikaiset alkemistit. Historiankirjoitus ei tunne tiettyä alkemistia, joka olisi saanut keksinnöstä kunnian.
Ruudin keksintö ja sodankäynti
Ruuti keksittiin vahingossa, kun alkemistit etsivät ”elämän eliksiiriä” eli lähdettä ikuiseen nuoruuteen.
Alkemistit törmäsivät kokeissaan räjähtävään aineeseen, joka oli hiilen, salpietarin ja rikin yhdistelmä. Näistä Salpietaria ja rikkiä oli käytetty kiinalaisessa lääketieteessä jo satojen vuosien ajan. Tästä johtuen kyseisiä aineita tutkittiin kiivaasti elämää pidentävän eliksiirin löytämiseksi.
Aluksi ruutia käytetiin ilotulitteissa ja ihmisten viihdyttämiseen. Jatkokokeiden avulla alkemistit kasvattivat ruudin räjähdysvoimaa ja ymmärsivät nopeasti sen hyödyt myös sodankäynnissä.
Ruuti mullisti sotataktiikat, kun sen käyttöä alettiin laajentaa muun muassa rakettien, tykkien ja räjähdyspanosten valmistamiseen. Ruudin käyttöön liittyi merkittäviä muutoksia aseiden ja sodankäynnin historiassa, sillä se oli ensimmäinen kemiallinen aine, joka tarjosi tehokkaan ja ennustettavan voimanlähteen aseille.
Mikä on mustaruuti?
Kiinalaisten keksimä ruuti on nimeltään mustaruuti. Mustaruutia saadaan aikaan tekemällä seos rikistä, hiilestä ja salpietarista (kaliumnitraatti) suhteessa 2:3:15. Alkuperäisessä mustaruudissa rikki ja hiili toimivat polttoaineina, kun taas kaliumnitraatti toimii hapettimena.
Mustaruudin kehittämisen myötä syntyi ensimmäinen käytännöllinen räjähdysvoiman lähde. Ensimmäiset kemialliset kaavat ruudin valmistamiseksi on löydetty Kiinasta 1000-luvun alkupuolelta.
Mustaruuti oli verrattain hitaasti palavaa ja tuotti mustaa savua. Nykyisin mustaruudin on korvannut aseissa savuton ruuti.
Milloin ruuti tuli Eurooppaan?
Ruuti tuli Eurooppaan noin 1200-luvulla arabikauppiaiden välityksellä. Arabit toivat ruutia Eurooppaan kaupankäynnin ja kulttuurivaihdon myötä, ja sen käyttö levisi nopeasti eri puolille manteretta.
On tärkeää huomata, että ruudin tuonti Eurooppaan ei ollut yhden yksittäisen henkilön tai tahon ansiota, vaan se tapahtui asteittain useiden kauppiaiden, matkustajien ja tutkimusmatkailijoiden kautta. Ruudin käyttö levisi erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin, kun sen tehokkuus ja räjähdysvoima huomattiin.
Ensimmäisen eurooppalaisen ruutireseptin on kirjoittanut Roger Bacon vuonna 1250.
Ruudin saapuminen Eurooppaan mullisti sotatekniikan ja vaikutti merkittävästi Euroopan historian kehitykseen. Se tarjosi uusia mahdollisuuksia sotilasstrategioille ja aseiden kehittämiselle, mikä muutti sotataktiikat ja sodankäynnin luonteen.
Miksi ruutia käytetään aseissa?
Ruutia käytetään aseissa sen räjähdysvoiman ja palamisominaisuuksien vuoksi. Tässä on muutamia syitä, miksi ruutia käytetään aseiden ammuksissa:
- Räjähdysvoima: Ruuti on erittäin räjähtävä aine, joka vapauttaa suuren määrän energiaa nopeasti palamalla. Tämä räjähdysvoima antaa ammukselle tarvittavan liikemäärän ja nopeuden lentääkseen kohti kohdetta. Ruudin räjähdysvoima on olennainen tekijä ampuma-aseiden toiminnassa.
- Hallittavuus: Ruudin palamisnopeutta ja räjähdysvoimaa voidaan säädellä ja hallita valmistusprosessin avulla. Tämä mahdollistaa erilaisten ampumatarpeiden täyttämisen erilaisilla ruudin tyypeillä. Esimerkiksi tarkkuusammunnassa voidaan käyttää hitaammin palavaa ruutia, kun taas konekivääreissä käytetään nopeammin palavaa ruutia, joka tuottaa suuremman määrän laukauksia lyhyessä ajassa.
- Käytön turvallisuus: Ruuti on verrattain vakaa aine, joka ei räjähdä helposti normaalissa käsittelyssä. Se vaatii kuitenkin tarkan sytytyksen, kuten sytytyspanoksen tai iskutapin, jotta se syttyy ja räjähtää. Tämä lisää aseen turvallisuutta, koska ruuti ei räjähdä spontaanisti tai altistuessaan tavallisille ympäristöolosuhteille.
- Säilyvyys: Ruuti säilyy verrattain hyvin pitkiä aikoja oikein varastoituna. Tämä tekee siitä käytännöllisen ampumatarvikkeen, joka voidaan varastoida ja kuljettaa pitkiäkin aikoja ennen käyttöä.
Vaikka ruuti on räjähdysaine, se on tarkalleen ottaen deflagroituva eli humahtava aine. Ruudin räjähdysnopeus etenee alle äänen nopeuden, mikä tarkoittaa sitä, että palaminen etenee nopeasti, mutta ilman varsinaista räjähdystä. Tämä erottaa ruudin esimerkiksi dynamiitista, jossa räjähdysnopeus on yli äänen nopeuden ja syntyy paineaalto.
Syttyvä ruuti siis deflagroi, eikä räjäytä (riko) asetta samalla tavalla kuin dynamiitti tai muut räjähteet. Ruudin palaessa syntyvät kaasut aiheuttavat suuren paineen, mikä saa luodin liikkeelle.