Ruotsi ja vasemmanpuoleinen liikenne
Vasemmanpuoleinen liikenne juontaa juurensa historian aikakausilta, jolloin sotilaat pitivät miekkaansa lähempänä vastaantulijoita. Ruotsissa oli käytössä vasemmanpuoleinen liikenne muista Pohjoismaista poiketen 1960-luvun lopulle saakka. Ruotsissa lopetettiin vasemmanpuoleinen liikenne 3. syyskuuta vuonna 1967.
Mistä vasemmanpuoleinen liikenne on peräisin?
Vasemmanpuoleinen liikenne juontaa juurensa historian aikakausilta, jolloin sotilaat pitivät miekkaansa lähempänä vastaantulijoita. Jos vastaantulija osoittautui vihamieliseksi, sotilas oli aseensa kanssa valmiiksi oikeassa suunnassa. Tämä historiallinen käytäntö jäi voimaan moniin maihin myös vaunujen ja autojen aikakaudelle.
Vaikka vasemmanpuoleinen liikenne juontaa juurensa historiasta, tiellä liikkujat alkoivat siirtyä oikealle 1800-luvun aikana. Suurista Euroopan maista Saksa ja Ranska alkoivat käyttää oikeanpuoleista liikennettä 1800-luvulla. Myös Suomessa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen vuonna 1858.
Teollisen vallankumouksen aikana sekä autoteollisuus että maantieverkostot kehittyivät nopeasti. Liikenteen kasvaessa ja tienrakennuksen laajentuessa oli tarve standardisoida liikennesäännöt ja -käytännöt. Useat maat näkivät oikeanpuoleisen liikenteen yhtenäistämisessä etuja, joten käytäntö alkoi vakiintua.
Iso-Britannia on tunnetuin maa, jossa ajetaan yhä vasemmalla. Sama sääntö on myös Iso-Britannian entisissä siirtomaissa. Tästä syystä mm. Australia, Uusi-Seelanti, Intia ja Pakistan käyttävät myös vasemmanpuoleista liikennettä. Myös Japanissa, Indonesiassa ja Malesiassa ajetaan vasemmalla.
Ruotsin vasemmanpuoleinen liikenne
Ruotsissa oli käytössä vasemmanpuoleinen liikenne muista Pohjoismaista poiketen 1960-luvun lopulle saakka. Vaikka naapurimaat olivat jo siirtyneet oikeanpuoleiseen liikenteeseen, Ruotsissa oli vastustusta kaistan vaihdolle. Vasemmanpuoleinen liikenne oli ollut käytössä jo pitkään, ja moni koki sen osaksi Ruotsin identiteettiä.
Ruotsissa oli myös huoli siitä, että siirtymisestä aiheutuisi suuria kustannuksia ja häiriöitä liikenteelle. Siirto voisi iheuttaa myös paljon liikenneonnettomuuksia, jos kansalaiset eivät sopeutuisi uuteen järjestelmään.
Ruotsin valtio järjesti aiheesta myös äänestyksen, mutta kansa vastusti muutosta rajusti. Ihmiset halusivat ajaa yhä vasemmalla, johon he olivat koko ikänsä ajan tottuneet.
Lopulta paine siirtyä oikeanpuoleiseen liikenteesen kasvoi liian suureksi. Yksi syy tähän oli Ruotsin autoteollisuus, joka valmisti autoja vientiin. Ratti oli niissä vasemmalla muun Euroopan tapaan. Kun ruotsalaiset ajoivat näillä autoilla kotimaan teillä, jouduttiin turhan usein onnettomuuksiin.
Ongelmia aiheuttivat myös maassa liikkuneet turistit. Tanskasta, Suomesta ja Norjasta tulevat autoilijat aiheuttivat kolareita, koska olivat tottuneet kotimaassaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
Ruotsissa lopetettiin vasemmanpuoleinen liikenne H-päivänä 1967
Ruotsissa lopetettiin vasemmanpuoleinen liikenne 3. syyskuuta vuonna 1967. Kyseinen päivä sai nimen Dagen H, joka on lyhenne sanasta Högertrafikomläggningen.
Muutos tehtiin koko maassa vain yhden yön aikana. Heti puolen yön jälkeen vaihdettiin liikennemerkit, ja yksityisautoilua kehotettiin välttämään. Aamulla kello 4:50 Ruotsi oli siirtynyt virallisesti oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
Joissain kaupungeissa autoilukielto kesti pari päivää. Kiertoliittymät, bussipysäkit yms. liikennejärjestelyt jouduttiin uusimaan ja reitittämään uudelleen. Samoin yksisuuntaiset kadut.
Mielenkiintoista on se, että ensimmäisenä päivänä tapahtui todella vähän onnettomuuksia. Tämä johtui siitä, että kuljettajat olivat niin varovaisia liikkuessaan tiellä.