Mussolini, Hitler ja Stalin ovat olleet ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi
Benito Mussolini, Adolf Hitler sekä Josif Stalin ovat jääneet historiankirjoihin diktaattoreina, joiden tekojen seurauksina kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä. Tästä huolimatta, kaikki ovat olleet ehdolla myös Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi!
Nobelin palkintojen takana on ruotsalainen Alfred Nobel, joka jäi historiaan dynamiitin keksijänä. Hän oli kuollessaan vuonna 1896 yksi maailman rikkaimmista miehistä. Nobel testamenttasi omaisuutensa sijoitettavaksi arvopapereihin, joiden tuottoa jaetaan joka vuosi eri tieteen aloilla menestyneille henkilöille.
Yksi vuosittain jaettavista palkinnoista on Nobelin rauhanpalkinto. Edellä mainituista diktaattoreista ehdolle pääsi ensin Benito Mussolini, vuonna 1935. Hänellä oli kaksikin eri tukijaa: saksalainen sekä ranskalainen professori. Heidän suosituskirjeensä ovat kadonneet Nobel-arkistoista, joten syytä Mussolinin ehdokkuuteen ei tiedetä.
Adolf Hitleriä ehdotettiin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1939. Ehdokkuuden takana oli Ruotsin parlamentin jäsen E.G.C. Brandt. Syynä ei tosin ollut natsismin tukeminen, vaan Brandt halusi protestoida Iso-Britannian pääministerin, Neville Chamberlainin, ehdokkuutta vastaan.
Chamberlain sai ehdokkuuden osallisuudestaan ns. Munchenin sopimukseen. Brandt protestoi tätä, sillä sopimus salli Saksan ottaa haltuunsa osia Tshekkoslovakiasta. Brandtin protestia ei katsottu hyvällä, ja mies veti lopulta kritiikin vuoksi ehdotuksensa pois. Se jäi kuitenkin Nobel-akatemian arkistoihin.
Josif Stalin on ainoa tästä kolmikosta, jota on ehdotettu rauhanpalkinnon saajaksi peräti kaksi kertaa. Tämä tapahtui vuosina 1945 sekä 1948. Ensimmäisen ehdokkuuden listasi entinen Norjan ulkoministeri Halvdan Koht. Syytä tähän ei tiedetä, mutta taustalla arvellaan olleen poliittisia motiiveja.
Ehdokkuuden aikaan Norja ja Neuvostoliitto olivat olleet liittolaisia 2. maailmansodassa. NL oli vapauttanut joitain Norjan alueita saksalaisten miehityksestä. Stalin ei koskaan saanut palkintoa kyseisenä vuonna. Se meni amerikkalaiselle Cordell Hullille hänen työstään YK:n perustamiseksi.
Vuonna 1948 Stalinia ehdotti tshekkoslovakialainen professori Wladislav Rieger. Tämänkin takana oli todennäköisesti poliittiset motiivit, sillä 2. maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolla oli vahva vaikutus Itä-Euroopan maihin. Lopulta rauhapalkintoa ei jaettu lainkaan kyseisenä vuonna.
Ehdokkuuksista on mainittava eräs merkittävä fakta. Ehdotuksia voivat tehdä tietyn statuksen omaavat henkilöt, jotka ovat mm. poliitikkoja, yliopiston professoreita, historioitsijoita jne. Tällaisia henkilöitä on maailmassa useita tuhansia.
Ehdokkaita esimerkiksi rauhanpalkinnon saajaksi voi olla siten yhtenä vuonna jopa satoja. Nämä ehdotukset pidetään salassa 50 vuoden ajan, jonka jälkeen ne ovat avoimia. Nobel-komitea rajaa tämän joukon lopullisiin ehdokkaisiin (tyypillisesti 20-30 henkilöä), joiden kesken palkinto jaetaan.
Lähde: warhistoryonline.com | Kuva: Bundesarkiv CC-BY-SA 3.0