Miksi merivesi on suolaista?
Merivesi on suolaista, koska mereen kulkeutuu jatkuvasti suolaa jokien kautta. Meriveden suolapitoisuus ei ole sama kaikissa maailman merissä. Merivettä ei pidä juoda sen suolapitoisuuden vuoksi. Järvivesi on makeaa, koska se ei sisällä suolaa.
Miksi merivesi on suolaista?
Merivesi on suolaista, koska mereen kulkeutuu jatkuvasti suolaa jokien kautta. Jokien virtaamat keräävät maa-aineksesta liuenneita suoloja, kuten natriumkloridia, magnesiumsulfaattia ja kalsiumkarbonaattia, ja kuljettavat ne mereen.
Merivesi pysyy suolaisena johtuen veden kiertokulusta. Merestä haihtuu jatkuvasti vettä ilmaan vesihöyrynä, joka muodostaa aikanaan pilviä. Suola ei kuitenkaan haihdu ilmaan vaan jää mereen pysyvästi.
Vesihöyryn muodostavat pilvet liikkuvat tuulen mukana eri alueille ja kohtaavat lopulta kylmiä ilmamassoja. Tämä johtaa sateen tai lumen muodostumiseen, jolloin vesi putoaa maahan ja valuu lopulta takaisin mereen jokien kautta.
Ovatko kaikki meret yhtä suolaisia?
Meriveden suolapitoisuus ei ole sama kaikissa maailman merissä. Suolapitoisuus vaihtelee riippuen useista tekijöistä, kuten ilmasto-olosuhteista, virtauksista, sateen määrästä, meren sulkeutuneisuudesta ja vuorovesiliikkeistä.
Esimerkiksi Välimeri on suolaisempi kuin Atlantti. Tämä johtuu siitä, että Välimeri saa vain vähän vettä jokien kautta ja suurin osa korvaavasta vedestä virtaa siihen Atlantin kautta. Välimeren haihtuminen on suurempaa kuin veden virtaaminen pois, joten suolapitoisuus kasvaa.
Välimeren suolapitoisuus kasvaa erityisesti kesällä, jolloin lämpimän ilman ja voimakkaan auringonpaisteen vuoksi veden haihtuminen on nopeampaa. Haihtumisen myötä suolat keskittyvät jäljelle jääneeseen veteen, mikä nostaa suolapitoisuutta entisestään.
Keskimääräinen suolapitoisuus merivedessä on noin 3,5 prosenttia, mikä tarkoittaa, että merivedessä on noin 35 grammaa suolaa litraa kohti. Suolapitoisuus voi kuitenkin vaihdella eri merissä ja alueilla.
Esimerkiksi Itämeressä suolapitoisuus on suhteellisen matala, noin 1–2 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Itämereen virtaava vesi on pääosin makeaa vettä, joka tulee pääasiassa jokien kautta. Itämereen virtaava Atlantin merivesi on suolaisempaa, mutta Tanskan salmien kapeuden vuoksi suolaisen veden virtaus on rajoitettua, eikä se sekoitu helposti makeaan veteen.
Voiko merivettä juoda?
Merivettä ei pidä juoda sen suolapitoisuuden vuoksi. Merivesi sisältää keskimäärin noin 3,5 prosenttia suolaa, mikä on paljon korkeampi kuin ihmisille turvalliseksi juomavedeksi suositeltu suolapitoisuus. Merivesi maistuu myös hyvin suolaiselta, mikä tekee siitä epämiellyttävän ja vaikeasti juotavan.
Juotavaksi kelpaavan veden suolapitoisuus on yleensä alle 0,05 prosenttia, joka vastaa noin 500 milligrammaa suolaa litraa kohti.
Merivettä ei pidä käyttää juomavetenä nestehukan korvaamiseen, koska suolainen vesi ei helpota nestehukkaa, vaan voi itse asiassa pahentaa sitä. Kun juo suolaista vettä, elimistö pyrkii poistamaan ylimääräisen suolan virtsaamisen ja hikoilun kautta. Tämä johtaa kuitenkin solujen kuivumiseen, mikä pahentaa nestehukkaa ja voi aiheuttaa terveysongelmia.
Haaksirikkoutuneet henkilöt tai selviytymistilanteessa olevat ihmiset saattavat joutua harkitsemaan meriveden juomista, jos makean veden varastot ovat lopussa. Tämä on kuitenkin hätäratkaisu ja tulisi tehdä vain äärimmäisessä tilanteessa, koska meriveden juominen voi aiheuttaa lisää terveysongelmia.
Miksi merivesi on suolaista ja järvivesi ei?
Järvivesi on makeaa, koska se ei sisällä suolaa. Termi ”makea” ei tarkoita veden maistuvan makealta. Se on vain vastakohta suolaiselle vedelle.
Makea vesi ei käytännössä maistu makealle vaan raikkaalle. Englannin kielessä makeaa vetää kuvaa sana ”freshwater”, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”raikasta vettä”. Tämä termi on yleisesti hyväksytty kuvaamaan suolatonta tai vähäsuolaista vettä, vaikka se ei olisikaan makeaa maun kannalta.
Maapallon vesivaroista noin 97 prosenttia on merivettä ja vain kolme prosenttia makeaa vettä.