juhannuskokko

Miksi juhannuksena poltetaan kokkoja?

Juhannusta vietetään Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa. Juhannuksen historiasta on tietoja jo 1100-luvulta lähtien Islannista. Vanhoista islantilaisista saagoista löytyy tarinoita tästä kesän ja kasvukauden juhlasta.

Suomessa vietettiin juhannusta ennen kristinuskon tuloa erityisesti ilman ja ukkosenjumalan Ukon juhlana. Juhannuksen nimi muuttui nykyiseksi keskiajalla, jolloin kirkko nimesi sen uudelleen Johannes Kastajan päiväksi ja tästä siis myös sana juhannus tulee. Kirkon toimesta tämä pakanallinen juhla saatiin muutettua sopusointuun kristinuskon kanssa.

Juhannuksen tarkoituksena oli alun perin katkaista rankka työvuosi. Se oli suuri juhla, jolloin koko talo siivottiin ja sisätiloja koristeltiin kukin. Pihalle tuotiin juhannuskoivuja eli limoja. Tämän lisäksi juhannusta vietettiin hyvillä juhlaruoilla sekä saunomisella, leikkimisellä ja tanssein.

Juhannuskokko on yksi varhaisimmista perinteistä. Kokon ympärillä myös alun perin tanssittiin. Kokon tarkoitus oli pelotella pois pahoja henkiä ja demoneja. Tanssi kokon ympärillä sekä kaikenlainen meluaminen ja elämöinti lisäsi tehoa demonien pelotteluun, joten se oli oleellinen osa juhannuksen viettoa.

Kokkojen poltto yleistyi koko Suomessa vasta 1900-luvulla. Sitä ennen kokkoja sytytettiin vain harvoissa paikoissa. Kokon sytyttäminen oli kunniatehtävä, joka yleensä lankesi joko kylän vanhimmalle miehelle tai jollekin arvokkaalle vieraalle. Kokon polttoa kerääntyi katselemaan yleensä koko kylän väki hienoissa juhlavaatteissa.

Suomenruotsalaisilla alueilla on kokkojen sijaan juhannussalkoja, jotka alun perin ovat peräisin Saksasta. Siellä salkoja pystytettiin jo keskiajalla ja perinne levisi Saksasta Ruotsiin ja myöhemmin Ahvenanmaalle.

Lähde: Yle | Photo by Court Prather on Unsplash

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *