Mikä lämpötila on kuumeen raja?
Onko minulle kuumetta vai ei? Tätä kysymystä pohtii jokainen meistä jossain vaiheessa elämäänsä. Tässä artikkelissa kerromme kuumeen yleisesti käytetyt raja-arvot sekä muuta hyödyllistä tietoa aiheesta.
Mikä on kuume?
Kuume tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen ruumiinlämpö kohoaa yli kehon normaalin lämpötilan. Aikuisen ihmisen ruumiinlämpö vaihtelee hieman vuorokaudenajan sekä mittaustavan mukaan. Normaalisti se pyörii 36,5 ja 37,5 asteen välillä heräämisen jälkeen. Yksilöllistä vaihtelua on siis paljon.
On myös normaalia, että kehon lämpötila on illalla jopa 0,5 astetta korkeampi kuin aamulla. Naisten ruumiinlämpö on myös ennen kuukautisia puoli astetta tavallista korkeammalla.
Usein kuumetta mitataan kainalosta, mutta sieltä otettu lämpötila on tyypillisesti pari kymmenystä pienempi kuin peräsuolesta mitattuna. Kainalosta otettu lämpö on myös herkempi ympäröivän ilman lämpötilalle kuin peräsuolesta, korvasta tai suusta mitattuna.
Mikä on kuumeen raja?
Kuumeen raja on 37,5–37,8 asteen ruumiinlämpö. Tämä on nykyisin yleisesti hyväksytty raja. Suurin osa tuntee olonsa flunssaisiksi jo ruumiinlämmön kohottua muutamia kymmenyksiä yli normaalin lämpötilan 37,2–37,4 asteessa.
Mittaustulokseen vaikuttaa käytetty mittari sekä lämmön mittauspaikka. Kuten edellä mainittiin, peräsuolesta mitattuna saadaan pari kymmenystä korkeampi lämpötila kuin ihon pinnalta. Eri mittarit saattavat näyttää myös hieman eri lukemaa.
Kuume voi helposti nousta aikuisella ihmisellä 39–40 asteen tienoille tyypillisen virusinfektion iskiessä. Yleensä potilas tuntee tässä kohtaa olonsa todella väsyneeksi ja voipuneeksi. Lisäksi hän haihduttaa runsaasti nestettä.
Mikä on vaarallisen korkea kuume?
Yli 42 asteen kuume aiheuttaa jo vaaraa elimistölle. Tällaista tilaa kutsutaan hyperpyreksiaksi. Näin korkea lämpötila voi aiheuttaa jo pysyviä vaaroja. Yli 42 asteen kuumeelle altistutaan kuitenkin todella harvoin, eivätkä tavallisten infektioiden kuumetilat ylitä 41 astetta.
Historian korkein kuume on 52 astetta. Se mitattiin amerikkalaisella Willie Jonesilla Atlantassa vuonna 1980. Hän vietti sairaalassa 24 päivää ja selvisi kuumeesta hengissä.
Mistä kuume johtuu?
Kuumeen aiheuttaa selkäytimessä oleva lämpökeskus. Se säätelee ruumiin lämmöntuotannon ja lämmönkulutuksen välistä tasapainotilaa. Tämä tasapaino voi järkkyä, jos elimistöön päätyy sille haitallisia bakteereja tai myrkkyjä
Kuume ei ole itsessään tauti vaan se on elimistön reaktio jonkin taudin olemassaoloon. Kuumeen nousu johtuu ihmisen immuunijärjestelmän aktivoitumisesta.
Yleisimmin kuume on merkki virus- tai bakteeritartunnasta kuten esimerkiksi flunssasta tai tulehdustiloista kuten keuhkokuume tai angiina. Kuumetta voivat myös aiheuttaa monet harvinaisemmat taudit. Joskus myös rokotteet saattavat nostaa kuumetta.
Kuumemittarit tulivat käyttöön 1800-luvulla
Italialainen lääkäri Santorio Santorio kehitti kuumemittarin jo 1610-luvulla. Hän käytti laitteen esikuvana Galileo Galilein ilman lämpötilojen mittaamiseen rakentamaa laitetta. Santorion keksintö oli vielä hyvin epäkäytännöllinen.
Ensimmäisen modernin kuumemittarin kehitti saksalainen Gabriel Fahrenheit vuonna 1714. Hän käytti mittarissa elohopeaa. Yleiseen käyttöön kuumemittarit tulivat vasta 1800-luvulla. Näillä mittareilla lämpö saatiin otettua noin 30 minuutissa.
Kliinisen kuumemittarin kehitti englantilainen Thomas Clifford Albutt 1860-luvulla. Tällä mittarilla saatiin mitattua lämpötila jo viidessä minuutissa. Modernit digitaaliset mittarit kertovat ruumiinlämmön jo alle minuutissa. Elohopeaa sisältäviä mittareita ei enää nykyisin käytetä.
Kuumeen on tiedetty olevan sairauden merkki jo Hippokrateen ajoista lähtien ennen ajanlaskun alkua.
Lähde: vsshp.fi, Wikipedia, terveyskirjasto.fi | Kuva: Matteo Fusco on Unsplash