Mikä on maailman vaarallisin maa?
Afganistan on maailman vaarallisin maa, kun mittarina on GPI eli Global Peace Index. Maailman viisi vaarallisinta maata ovat Afganistan, Jemen, Syyria, Etelä-Sudan ja Irak.
Afganistan on tunnettu vaarallisesta turvallisuustilanteestaan ja monimutkaisesta konfliktistaan. Jemenissä käydään laajamittaista aseellista konfliktia, joka on aiheuttanut vakavaa väkivaltaa ja humanitaarisen kriisin.
Syyriassa on käynnissä pitkäaikainen aseellinen konflikti, joka on aiheuttanut valtavia kärsimyksiä ja turvattomuutta maan sisällä. Etelä-Sudanissa on käynnissä sisällissota, joka alkoi pian sen jälkeen, kun maa itsenäistyi Sudanista vuonna. Irakissa aseelliset yhteenotot ja jatkuvat väkivaltaisuudet ovat arkipäivää.
Mikä on maailman vaarallisin maa?
Afganistan on maailman vaarallisin maa, kun mittarina on GPI eli Global Peace Index. Afganistanin GPI-lukema oli maailman korkein vuonna 2021 julkaistussa raportissa. Afganistan oli myös maailman vaarallisin maa vuoden 2020 raportissa.
Global Peace Index (GPI) on kansainvälinen mittari, joka pyrkii arvioimaan maiden rauhanomaisuutta ja turvallisuutta. GPI käyttää laajaa tietopohjaa ja monia eri mittareita arvioidessaan maiden rauhanomaisuutta. GPI:n mittarina ovat mm. väkivallan taso, konfliktien esiintyvyys, sotilaallinen käyttäytyminen ja poliittinen vakaus.
Mitä matalampi GPI-lukema, sitä turvallisempi maa. Mitä korkeampi GPI-lukema, sitä vaarallisempi maa.
Mitkä ovat maailman viisi vaarallisinta maata?
Maailman viisi vaarallisinta maata ovat Afganistan, Jemen, Syyria, Etelä-Sudan ja Irak. Järjestys perustuu vuoden 2021 raporttiin GPI-lukemista. Käydään seuraavaksi läpi, miksi nämä valtiot ovat niin vaarallisia.
Afganistan (3,631 GPI)
Afganistan on tunnettu vaarallisesta turvallisuustilanteestaan ja monimutkaisesta konfliktistaan. Pitkäaikainen sota maassa on johtanut jatkuvaan väkivaltaan, aseellisiin yhteenottoihin ja terrori-iskuihin.
Afganistanissa toimii useita aseellisia ryhmittymiä, kuten Taleban-liike, joka taistelee sekä maan omia turvallisuusjoukkoja että kansainvälisiä joukkoja vastaan. Terrorismi on myös merkittävä uhka, ja al-Qaida-järjestöllä oli Afganistanissa vahva läsnäolo jo ennen 9/11-iskuja.
Afganistanin rooli kansainvälisen terrorismin kontekstissa on lisännyt terrori-iskujen riskiä sekä maassa että sen ulkopuolella.
Alla on kuva Kabulista, joka on Afganistan pääkaupunki.
Afganistan kärsii myös poliittisesta epävakaudesta, heikosta hallinnosta ja korruptiosta, mikä heikentää maan kykyä ylläpitää järjestystä ja tarjota turvallisuutta kansalaisilleen. Huumeiden tuotanto ja kauppa, erityisesti oopiumin tuotanto, ovat myös merkittäviä turvallisuusuhkia Afganistanissa.
Jemen (3,407 GPI)
Jemenissä käydään laajamittaista aseellista konfliktia, joka on aiheuttanut vakavaa väkivaltaa ja humanitaarisen kriisin. Aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet jo useita vuosia, ja sotilaalliset toimet ovat kohdistuneet sekä sotilasryhmittymiin että siviiliväestöön.
Jemenissä on myös merkittävä terrorismin uhka. Al-Qaida Arabian niemimaalla (AQAP) ja ISIS ovat toimineet maassa ja hyödyntäneet konfliktia ja turvallisuusvajetta. Tämä on johtanut terrori-iskuihin, sieppauksiin ja aseellisiin hyökkäyksiin eri puolilla maata.
Poliittinen epävakaus ja heikko hallinto vaikeuttavat tilanteen ratkaisemista ja turvallisuuden ylläpitämistä. Korruptio ja heikot instituutiot heikentävät maan kykyä tarjota turvallisuutta ja peruspalveluita kansalaisilleen.
Lisäksi Jemen kärsii vakavasta humanitaarisesta kriisistä. Konflikti on aiheuttanut laajamittaista ruokapulaa, sairaus- ja terveysongelmia sekä väestön siirtymistä ja pakolaisuutta. Humanitaarisen avun saatavuus on vaikeutunut konfliktin ja logististen haasteiden vuoksi.
Syyria (3,371 GPI)
Syyriassa on käynnissä pitkäaikainen aseellinen konflikti, joka on aiheuttanut valtavia kärsimyksiä ja turvattomuutta maan sisällä. Aseelliset yhteenotot eri aseellisten ryhmien ja hallituksen joukkojen välillä ovat johtaneet laajaan väkivaltaan, tuhoihin ja ihmisten hätään.
Konfliktin aikana Syyriassa on ollut myös merkittävä terrorismin uhka. ISIS-järjestö on toiminut maassa ja saavutti merkittävän aseman erityisesti vuosina 2013–2019. Se on tehnyt tuhoisia iskuja, siepannut ihmisiä ja aiheuttanut levottomuutta laajalti.
Poliittinen epävakaus, heikko hallinto ja yhteiskunnallinen hajoaminen ovat lisänneet Syyrian vaarallisuutta. Korruptio, heikot instituutiot ja turvallisuusvaje ovat luoneet otollisen ympäristön rikollisuudelle ja aseellisille ryhmille, mikä lisää turvattomuutta ja väkivaltaisia tapahtumia.
Humanitaarinen tilanne Syyriassa on erittäin haastava. Konflikti on aiheuttanut massiivisen pakolaiskriisin ja humanitaarisen katastrofin, jossa miljoonat ihmiset ovat joutuneet siirtymään, menettäneet kotinsa ja kärsivät puutteesta elintarvikkeissa, terveydenhuollossa ja muissa perustarpeissa.
Kaikki nämä tekijät yhdessä tekevät Syyriasta vaarallisen maan, jossa väkivalta, terrorismin uhka, poliittinen epävakaus ja humanitaarinen kriisi ovat valitettavan läsnä.
Etelä-Sudan (3,363 GPI)
Etelä-Sudanissa on käynnissä sisällissota, joka alkoi pian sen jälkeen, kun maa itsenäistyi Sudanista vuonna 2013. Aseelliset yhteenotot eri aseellisten ryhmien välillä ja konflikti hallituksen joukkojen kanssa ovat johtaneet laajaan väkivaltaan ja turvattomuuteen maassa.
Konfliktin aikana Etelä-Sudanissa on esiintynyt vakavia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien väkivalta siviilejä, seksuaalista väkivaltaa ja lapsisotilaiden värväämistä. Lisäksi pommi-iskut, aseelliset hyökkäykset ja aseelliset ryöstöt ovat yleisiä, mikä lisää turvattomuutta ja riskiä väkivaltaisille tapahtumille.
Etelä-Sudan on harvalle tuttu, joten alla näkyy sen sijainti Afrikan mantereella. Maa sijaitsee Saharan autiomaan eteläpuolella.
Poliittinen epävakaus, heikko hallinto ja etnisten jännitteiden läsnäolo tekevät Etelä-Sudanista haavoittuvan maan. Korruptio, heikot instituutiot ja turvallisuusvaje vaikeuttavat tilanteen ratkaisemista ja luovat otollisen ympäristön rikollisuudelle ja aseellisille ryhmille.
Humanitaarinen tilanne Etelä-Sudanissa on myös äärimmäisen huolestuttava. Konflikti on aiheuttanut massiivisen sisäisen pakolaiskriisin, ruokapulaa ja humanitaarista katastrofia, jossa miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia ulkoisesta avusta ja kärsivät puutteesta perustarpeissaan.
Irak (3,257 GPI)
Irakissa aseelliset yhteenotot ja jatkuvat väkivaltaisuudet ovat arkipäivää. Vuoden 2003 Yhdysvaltain invaasion jälkeen maassa on jatkuvasti koettu pommi-iskuja, ammuskeluita ja terrori-iskuja eri puolilla maata. Nämä väkivallan teot vaikuttavat vakavasti sekä siviileihin että turvallisuusjoukkoihin.
Toiseksi, terroristijärjestöt, kuten ISIS (Islamic State of Iraq and Syria), ovat aiheuttaneet merkittävää uhkaa Irakin turvallisuudelle. ISIS valtasi alueita Irakissa vuosina 2014–2017 ja aiheutti massiivista tuhoa, pakolaisuutta ja kärsimystä. Vaikka ISIS on menettänyt alueellisen vallan, se jatkaa toimintaansa ja terrori-iskujen toteuttamista maassa.
Irak kärsii myös merkittävästä poliittisesta epävakauden ja heikon hallinnon taakasta. Korruptio, heikot instituutiot ja etnisten ja uskonnollisten jännitteiden olemassaolo luovat otollisen ympäristön levottomuuksille ja konflikteille. Etniset ja uskonnolliset ryhmät ovat olleet konfliktin keskiössä, mikä on aiheuttanut jatkuvaa väkivaltaa ja turvattomuutta.
Turvallisuusuhkia esiintyy myös ulkomaalaisille matkailijoille ja avustustyöntekijöille. Sieppaukset, aseelliset hyökkäykset ja ryöstöt ovat olleet valitettavan yleisiä, mikä luo riskin ulkomaalaisille Irakissa.