Mikä on maailman myrkyllisin käärme?
Maailman myrkyllisin käärme on aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus). Maailman viisi myrkyllisintä käärmettä ovat: aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus), idänruskokäärme (Pseudonaja textilis), rannikkotaipaani (Oxyuranus scutellatus scutellatus), kuningaskobra (Ophiophagus hannah) ja tiikerikäärme (Notechis scutatus).
Maailman jokaisella mantereella on omat käärmelajinsa, jotka aiheuttavat eniten kuolemia. Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on Suomen ainoa myrkkykäärme.
Mikä on maailman myrkyllisin käärme?
Maailman myrkyllisin käärme on aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus). Aavikkotaipaania esiintyy pääasiassa Keski-Australian sisämaassa, erityisesti Queenslandin ja Etelä-Australian alueilla. Se viihtyy aavikoilla, pensasmaisemissa ja ruohikkoalueilla.
Aavikkotaipaani voi kasvaa keskimäärin noin 1,8 metrin pituiseksi, mutta on havaittu yksilöitä, jotka ovat saavuttaneet jopa 2,5 metrin pituuden.
Näet aavikkotaipaanin alla olevassa kuvassa. Kuvan lähde: XLerate, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons
Aavikkotaipaanin myrkky on äärimmäisen voimakasta. Se sisältää neurotoksiineja, jotka vaikuttavat hermostoon. Aavikkotaipaanin myrkyn LD50-arvo (letal dose 50) on noin 0,025 mg/kg. Tämä tarkoittaa, että 50 prosenttia testieläimistä kuolee tuosta määrästä myrkkyä painokiloa kohti.
Myrkyn määrä, joka riittää tappamaan ihmisen, vaihtelee yksilökohtaisesti ja riippuu monista tekijöistä, kuten pureman sijainnista, pureman määrästä ja pureman saaneen henkilön terveydestä. Tarkkaa määrää on vaikea määrittää, mutta pienikin määrä aavikkotaipaanin myrkkyä voi olla hengenvaarallista.
Tarkkaa tietoa aavikkotaipaanin aiheuttamista kuolemista vuosittain ei ole saatavilla, mutta niiden määrä on todennäköisesti hyvin pieni. Tämä johtuu käärmeen elinympäristöstä, joka on pääasiassa asumatonta erämaata.
Mitkä ovat viisi maailman myrkyllisintä käärmettä?
Maailman viisi myrkyllisintä käärmettä ovat:
- Aavikkotaipaani (Oxyuranus microlepidotus)
- Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis)
- Rannikkotaipaani (Oxyuranus scutellatus scutellatus)
- Kuningaskobra (Ophiophagus hannah)
- Tiikerikäärme (Notechis scutatus).
On tärkeää huomata, että käärmeiden myrkyllisyys ja vaarallisuus vaihtelevat lähteestä riippuen. Täysin yksiselitteistä listaa myrkyllisimmistä käärmeistä ei ole tämän vuoksi olemassa. Tässä artikkelissa esitellyt käärmeet ovat varmasti maailman myrkyllisimpien joukossa.
Seuraavassa lyhyt tietopaketti näistä käärmeistä (Aavikkotaipaani on jo esitelty aiemmin).
Idänruskokäärme (Pseudonaja textilis)
Idänruskokäärme on myrkkykäärme, jota esiintyy Australiassa. Idänruskokäärme on levinnyt laajalti Australian itäosissa, erityisesti itärannikolla Queenslandista New South Walesiin ja etelään Victorian osavaltioon.
Idänruskokäärme voi kasvaa keskimäärin noin 1,5–2 metrin pituiseksi, mutta yksilöt voivat saavuttaa jopa 2,5 metrin pituuden.
Myrkyllisyytensä vuoksi idänruskokäärme luokitellaan yhdeksi Australian myrkyllisimmistä maakäärmeistä. Sen myrkky sisältää neurotoksiineja ja hyytymistä estäviä aineita. Purema voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten verenvuotoa, lihasten heikkoutta ja hengitysvaikeuksia.
Tarkkaa tietoa idänruskokäärmeen aiheuttamista kuolemista vuosittain ei ole saatavilla, mutta käärmeenpuremista aiheutuvat kuolemat ovat yleisesti ottaen harvinaisia Australiassa, koska tehokkaan hätätilannejärjestelmän ansiosta puremiin voidaan reagoida nopeasti ja tarjota asianmukaista hoitoa.
Rannikkotaipaani (Oxyuranus scutellatus scutellatus)
Rannikkotaipaani on alalaji Australian taipaani-käärmeestä ja kuuluu maailman myrkyllisimpiin käärmeisiin. Se esiintyy pääasiassa Pohjois- ja Koillis-Australian rannikkoalueilla, kuten Queenslandissa ja Länsi-Australian pohjoisosissa.
Rannikkotaipaanit voivat kasvaa keskimäärin noin 1,8–2,5 metrin pituisiksi, mutta yksilöt voivat saavuttaa jopa 3 metrin pituuden. Ne ovat voimakkaita ja nopeita käärmeitä.
Myrkyllisyydeltään rannikkotaipaani on erittäin vaarallinen. Sen myrkky sisältää neurotoksiineja ja hyytymistä estäviä aineita. Rannikkotaipaanin purema voi aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, verenvuotoa ja lihasten halvaantumista.
Rannikkotaipaani on tunnettu myös aggressiivisesta käyttäytymisestään, mikä tekee siitä erityisen vaarallisen kohtaamistilanteissa.
Kuningaskobra (Ophiophagus hannah)
Kuningaskobra on maailman suurin myrkyllinen käärme ja yksi Aasian tunnetuimmista käärmelajeista. Se esiintyy pääasiassa Kaakkois-Aasiassa, kuten Intiassa, Kaakkois-Aasian maissa, Indonesiassa ja Filippiineillä.
Kuningaskobrat voivat kasvaa erittäin pitkiksi, ja aikuiset yksilöt voivat saavuttaa keskimäärin 3–4 metrin pituuden, mutta jopa yli 5 metriä pitkiä yksilöitä on raportoitu. Se on tunnettu myös vaikuttavasta ulkonäöstään, jossa on ruskea tai keltaisenruskea pohjaväri ja tummia poikkijuovia selässä.
Näet kuningaskobran alla olevassa kuvassa. Kuvan lähde: Michael Allen Smith from Seattle, USA, CC BY-SA 2.0, via Wikimedia Commons
Myrkyllisyydeltään kuningaskobra on erittäin vaarallinen. Sen myrkky sisältää voimakkaita neurotoksiineja, jotka vaikuttavat hermostoon. Pureman seurauksena voi esiintyä hengitysvaikeuksia, lihasten halvaantumista, verenvuotoa ja sydämen pysähtymistä.
Tiikerikäärme (Notechis scutatus)
Tiikerikäärme on myrkyllinen käärme, joka esiintyy pääasiassa Etelä-Australiassa, mukaan lukien Tasmanian saari. Se on yksi Australian myrkyllisimmistä käärmeistä ja tunnetaan voimakkaasta myrkystään.
Tiikerikäärme voi kasvaa keskimäärin noin 1,2–1,8 metrin pituiseksi, mutta yksilöt voivat saavuttaa jopa 2,5 metrin pituuden. Käärmeellä on vahva ja lihaksikas runko, ja sen väritys vaihtelee yksilöittäin. Yleensä sillä on tummia raitoja tai laikkuja vaalealla pohjalla, mikä muistuttaa tiikerin kuviointia.
Myrkyllisyydeltään tiikerikäärme on erittäin vaarallinen. Sen myrkky sisältää neurotoksiineja ja hyytymistä estäviä aineita. Purema voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten verenvuotoa, hengitysvaikeuksia ja munuaisvaurioita. Tiikerikäärmeen myrkky voi vaikuttaa myös veren hyytymiseen, mikä voi aiheuttaa vakavia sisäisiä verenvuotoja.
Mikä on maailman vaarallisin käärme?
Maailman jokaisella mantereella on omat käärmelajinsa, jotka aiheuttavat eniten kuolemia. Mitään yksittäistä käärmelajia ei voida nimetä maailman vaarallisimmaksi.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan, arviolta 80.000-140.000 ihmistä kuolee vuosittain käärmeiden puremiin. Puremia arvioidaan olevan vuositasolla yli viisi miljoonaa kappaletta.
Intiassa lähes kaikki käärmeiden puremista aiheutuvat kuolemat ovat peräisin neljästä käärmeestä: Russellinkyy (Daboia russelii), Intiankraitti (Bungarus caeruleus), Intiankobra (Naja naja) ja Pyramiidikyy (Echis carinatus).
Euroopassa käärmeet aiheuttavat hyvin vähän kuolemia. Suomessa ei ole tilastoitu yhtään käärmeen aiheuttamaa kuolemaa 2000-luvulla.
Yhdysvalloissa eniten käärmeenpuremista johtuvia kuolemia aiheuttaa Lännen timanttikäärme (Crotalus atrox). Itäinen timanttikäärme (Crotalus adamanteus) on toinen Yhdysvaltojen myrkyllisimmistä käärmeistä ja aiheuttaa myös merkittävän osan käärmeenpuremista johtuvista kuolemista Yhdysvalloissa.
Vaikka Australiassa elää maailman myrkyllisimpiä käärmeitä, ne aiheuttavat vain muutamia kuolemantapauksia vuositasolla. 2020-luvulla eniten kuolemia on seurannut idänruskokäärmeen puremista.
Suomen myrkkykäärmeet
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on Suomen ainoa myrkkykäärme. Sen myrkky ei normaalisti aiheuta hengenvaaraa aikuisille ja terveille ihmisille. Kyykäärmeen purema voi aiheuttaa paikallista turvotusta, kipua ja harvoin yleisiä oireita, kuten pahoinvointia ja huimausta. Lääkärin arvio ja hoito ovat kuitenkin aina tarpeen pureman tapahtuessa.
Kyykäärmeitä esiintyy laajalti Euroopassa. Ne voivat elää monenlaisissa elinympäristöissä, kuten metsissä, niityillä, soilla ja kallioilla. Suomessa kyykäärmeitä tavataan erityisesti eteläisissä ja keskisissä osissa maata.
Kyykäärmeellä on selässä sahalaitakuvio, joka voi toistua vaaleana molemmissa kyljissä. Tummilla yksilöillä sitä ei välttämättä erota.
Kyykäärmeellä on suhteellisen lyhyt pää ja pyöreät pupillit. Aikuiset yksilöt voivat kasvaa yleensä noin 50-70 cm pituisiksi, mutta joissain tapauksissa ne voivat saavuttaa jopa yli 90 cm pituuden.
Kyykäärmeet ovat yleensä rauhallisia ja välttävät ihmisen läheisyyttä. Ne ovat pääasiassa aktiivisia päivällä, erityisesti lämpimässä säässä. Talvella ne vaipuvat horrokseen.
Kyykäärmeet ovat tärkeä osa ekosysteemiä ja auttavat pitämään pienten nisäkkäiden ja selkärangattomien populaatioita kurissa. Suomessa niitä suojellaan luonnonsuojelulainsäädännöllä.