palapeli

Kartantekijä John Spilsbury keksi palapelin vuonna 1767

Palapelin kokoaminen on mainiota viihdettä niin lapsille kuin aikuisillekin. Palapelien suosio alkoi kasvaa kotitalouksissa noin 100 vuotta sitten, mutta sen historia ulottuu aina 1700-luvulle saakka.

Kuten lukija voi arvata, palapelien historia liittyy oleellisesti karttoihin. Sen keksinnöstä on annettu kunnia englantilaiselle kartantekijälle John Spilsburylle. Hän valmisti historian ensimmäisen palapelin Lontoossa.

Tuohon aikaan karttoja maalattiin usein suurille puulevyille, jotka sitten sahattiin pienempiin osiin käytön helpottamiseksi. Spilsbury jatkoi vain tätä ideaa hieman pidemmälle vuonna 1767. Paloiteltua karttaa eli palapeliä on käytetty opetustarkoituksissa siitä lähtien.

Alla olevassa kuvassa on Spilsburyn laatima palapeli Euroopan kartasta:

Palapeli on englanniksi jigsaw puzzle. Nimi viittaa siihen, että paloja ryhdyttiin sahaamaan pistosahalla (engl. jigsaw) erilaisiin muotoihin 1800-luvulla. Palapelit valmistettiin aluksi puusta.

Ensimmäiset palapelit olivat todella haastavia. Palat eivät myöskään lukittuneet toisiinsa eikä tarjolla ollut edes mallikuvaa, joten tekijä sai ahertaa palapelin parissa pitkään. Moderneista palapeleistä tuttu palojen lukitus toisiinsa kehitettiin 1900-luvun alussa.

Palapelien suosio kasvoi maailmalla ja etenkin Yhdysvalloissa 1930-luvun laman aikana, jolloin se korvasi kalliimpia viihteen muotoja. Niitä suunniteltiin ja mainostettiin yhä enemmän aikuisille. Samalla mukaan tulivat halvemmat, pahvista tehdyt, palapelit.

Puusta tehdyt palapelit hävisivät nopeasti myynnistä toisen maailmansodan jälkeen. Tuotantomenetelmät kehittyivät ja pahvista sekä paperista tehdyt palapelit ottivat markkinat haltuunsa.

Nykyisin tarjolla on hyvin erikokoisia palapelejä, joista suurimmat vaativat tilaa jopa 10-15 neliömetriä. Ne sisältävät jopa 40-50.000 palaa.

Photo by Pixabay from Pexels, British Library [CC0], via Wikimedia Commons

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *