jääkarhu faktoja

Jääkarhun turkki ei ole valkoinen ja muita faktoja jääkarhuista

Jääkarhu on pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla alueilla elävä saalistaja. Se on jopa kodiakinkarhua suurempi ja näin ollen planeettamme mahtavin maalla elävä lihansyöjä. Seuraavassa muutamia mielenkiintoisia faktoja jääkarhusta.

Jääkarhun turkki ei ole valkoinen

Kaikki tunnistavat jääkarhun sen valkoisesta turkista, mutta tämä fakta on itse asiassa virheellinen. Turkki ei ole valkoinen vaan läpinäkyvä. Sen alla oleva karhun nahka on myös väriltään tumma.

Miksi turkki sitten näyttää valkoiselta? Samasta syystä, miksi lumi näyttää valkoiselta meidän silmäämme.

Syy löytyy valon heijastumisesta. Auringon valo on valkoista eli se sisältää kaikkia valonpituuksia. Kun säteily osuu johonkin, osa siitä imeytyy kohteeseen ja osa heijastuu pois. Kuiva lumi heijastaa jopa 90 % auringonsäteilystä, minkä vuoksi se näyttää valkoiselta.

Tästä syystä myös jääkarhun turkki näyttää valkoiselta, koska läpinäkyvät karvat heijastavat lähes kaiken auringonvalon pois.

Jääkarhut ovat merinisäkkäitä

Tiesitkö, että jääkarhut luokitellaan esim. delfiinien ja manaattien tapaan merinisäkkääksi. Tämä johtuu luonnollisesti niiden elinympäristöstä arktisten merien läheisyydessä. Lisäksi jääkarhujen ravinto koostuu pitkälti merenelävistä, kuten esimerkiksi hylkeistä.

Jääkarhut ovat loistavia uimareita

Jääkarhut joutuvat usein uimaan hyytävän kylmässä merivedessä etsiessään ravintoa. Tämän takia niiden elimistö on myös sopeutunut uimiseen erinomaisesti vuosien saatossa.

Ensinnäkin jääkarhun tassut ovat valtavan kokoisia, minkä vuoksi ne toimivat tehokkaina räpylöinä vedessä. Se pitää uidessaan takajalkoja usein yhdessä kuin laivan peräsin.

Jääkarhut pystyvät myös uimaan todella pitkiä matkoja, jopa useita tunteja ilman taukoja ja satojen kilometrien matkoja usean päivän aikana. Karhu voi uida vedessä noin 10 km/h vauhtia.

Jääkarhut ovat loistavia metsästäjiä

Jääkarhut elävät hyvin vaikeissa olosuhteissa ympärivuotisen jään ja pakkasen puristuksessa. Arktisilla alueilla on aina pulaa ravinnosta, joten jääkarhun on oltava huippusaalistaja pysyäkseen hengissä.

Nämä pedot voivat haistaa saaliinsa jopa kilometrin päästä. Ne etsivät hajuaistinsa avulla hylkeiden hengitysaukkoja jäässä ja jäävät odottamaan kärsivällisesti saalistaan. Jääkarhu voi havaita hylkeen jopa metrin paksuisen lumi- ja jääkerroksen läpi.

Jääkarhut syövät myös valaiden ja hylkeiden raatoja sekä tarvittaessa piennisäkkäitä, linnunmunia sekä kasvillisuutta.

Jääkarhut pärjäävät jopa kuukausia ilman ruokaa

Joskus metsästys ei tuota arktisilla alueilla tulosta, mutta jääkarhut tulevat onneksi toimeen todella pitkiä jaksoja ilman ruokaa. Niiden metsästyskausi on käytännössä myöhäisestä syksystä alkukesään, jolloin merijäällä voi metsästää.

Kauden ulkopuolella karhu elää pääasiassa oman rasvakerroksensa turvin. Raskaana oleva jääkarhuemo voi olla yli puoli vuotta syömättä, kun se vetäytyy pesäänsä synnyttämään ja imettämään poikaset.

Image Credit: Alan Wilson / CC BY-SA | Lähde: rd.fi, wwf